skip to Main Content
Maailman Onnellisimmat Ihmiset?

Maailman onnellisimmat ihmiset?

Helsingin rohkea ja puoleensa vetävä keskustakirjasto on innovatiivinen ‘kaupungin olohuone’ nuorille ja vanhoille, perheille ja opiskelijoille, teineille ja isovanhemmille lastenlastensa kanssa. He viettävät siellä aikaa yhdessä tyytyväisessä ilmapiirissä.

Saavuttuani Suomen pääkaupunkiin State of Europe Forumia varten vietin perjantaina palkitsevan iltapäivän kirjataivaassa, kirjaston korkeimmassa kerroksessa, joka on suuri luku- ja opiskelutila. Sen valaisee kumpuilevasta katosta heijastuva valo. Rentouduin pyörivässä tuolissa ja katsoin ulos lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista vastapäätä olevaa eduskuntarakennusta, jossa olin syönyt aamiaista edeltävänä päivänä eduskunnan työntekijöiden kanssa ennen rukouskokousta kristillisdemokraattisen puolueen jäsenten kanssa.

Tietolehtisen mukaan kirjasto itsessään on projekti demokratian ja tasa-arvon puolesta ja se suunniteltiin yhdessä paikallisten kanssa. Se valmistui kaksi vuotta sitten maan 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Kaikilla on oikeus olla siellä; ajan viettäminen ‘sisätiloissa olevalla kansalaistorilla’ ilman syytä on tervetullutta; rasismia ja syrjintää ei hyväksytä tässä tilassa, jossa kaikkia kunnioitetaan.

Kirjasto tarjoaa pelihuoneita, joissa on retrolautapelejä, elokuvateatteri, kahviloita ja ravintoloita, satuhuone lapsille, 3D-tulostusmahdollisuuksia ja virtuaalisia kaupunkikierroksia.

Kirjaston harmoninen ilmapiiri vahvisti Suomen viimeaikaisen sijoittumisen kahdessa asiassa.

Vuonna 2016 Suomi oli YK:n mukaan maailman lukutaitoisin kansa. Suomalaiset lukeutuvat maailman innokkaimpiin julkisten kirjastojen käyttäjiin. Noin 5,5 miljoonaa suomalaista lainaa lähes 68 miljoonaa kirjaa vuodessa. Ja vuoden 2019 Maailman onnellisuusraportin mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisimpia ihmisiä – jo kaksi vuotta peräkkäin. Tänä vuonna he jakavat, yhdessä tanskalaisten, norjalaisten ja islantilaisten kanssa ensimmäiset neljä sijaa. Hollantilaiset, sveitsiläiset, ruotsalaiset, uusiseelantilaiset, kanadalaiset ja viimeeksi itävaltalaiset ovat kymmenen kärkimaan joukossa.

Sattumaa?

Oliko sattumaa, että melkein kaikilla näillä kansoilla oli protestanttinen tausta? Milloin suomalaiset kehittivät lukemisesta tavan? Mikä oli Suomen menestyksen taustalla?

Timo Laaninen, kolmen pääministerin entinen poliittinen neuvonantaja ja nykyinen luterilainen pappi, sai vastata näihin kysymyksiin eräässä State of Europe Forumin istunnoissa, joka pidettiin historiallisessa lähetyskirkossa. Hänen kuultuaan onnellisuusraportin tuloksen, hän oli ensin omien sanojensa mukaan raapinut päätään ja miettinyt, oliko jotain mennyt tutkimuksessa pieleen. Hän aloitti vakavamman vastauksensa uskonpuhdistuksesta. Hän julisti empimättä, että ilman Martti Lutheria, tuntemaamme Suomea ei olisi nyt olemassa. Mikael Agricola, kirjoitetun suomen kielen isä, opiskeli Wittenbergissä Lutherin ja Philip Melancthonin alla ennen kuin palasi Suomeen opettamaan Turussa.

Siihen aikaan Ruotsi hallitsi Suomea ja ruotsi oli virallinen kieli. Agricola kehitti aapisen suomeksi, sillä hän oivalsi, kuinka tärkeää suomalaisten oli oppia lukemaan omalla kielellään ja tuntea oma historiansa ja kulttuurinsa. Hän julkaisi rukouskirjan, jossa oli Lutherin ja Erasmuksen rukouksia suomeksi, ja käänsi Uuden testamentin kreikasta suomeksi, mikä kesti kaksikymmentä vuotta. Hän uskoi, että kaikkien tuli voida lukea Jumalan Sana omalla kielellään. Hänen Uuden testamentin esipuheeseen sisältyi kristillisyyden historia Suomessa ja myös Ruotsin vallan ajan historia Suomessa. Myöhemmin hän käänsi psalmeja ja tärkeitä Vanhan testamentin kohtia. Tämän käännöksen esipuheessa oli lista Suomen entisistä jumalista.

Agricolan roolia suomalaisten itsenäistymisessä muistetaan joka vuosi 9. huhtikuuta.

Perintö

Toinen tekijä Suomen muokkaamisessa, keskustan entisen puoluesihteerin mukaan, oli kirkon rooli Suomessa koulutuksen ja terveydenhuollon tärkeimpänä hallinnollisena rakenteena. Kansan demokraattinen osallistuminen paikallisella tasolla edisti syvää tasa-arvoa toisiin eurooppalaisiin kansoihin verrattuna.

Timon mukaan kuitenkin 1800-luvun herätysliikkeillä oli myös suuri vaikutus. Niissä maallikot olivat johdossa ja virallinen kirkko hallitsi niitä vain vähän. Nämä liikkeet edistivät hyvän kansalaisuuden ilmapiiriä ja vaikuttivat Suomen kuuluisaan koulutusjärjestelmään, joka vuoteen 1866 mennessä tarjosi ilmaista koulutusta kaikille, mukaan lukien köyhät oppilaat ja ne, joille suomi ei ollut äidinkieli.

Nykyisin Suomen kirjastot ilmentävät uskoa koulutukseen, tasa-arvoon ja vastuulliseen kansalaisuuteen. Nämä ovat perustavan laatuisia tekijöitä Suomen kehitykseen ja menestykseen, uskoo kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari, Nasima Razmyar, joka on itse afgaanipakolaisten lapsi.

Tällä hetkellä monet maat sulkevat kirjastoja. Britannia, esimerkiksi, on sulkenut 478 kirjastoa vuodesta 2010 ja se käyttää kirjastoihin 16€ kansalaista kohti joka vuosi. Tähän verrattuna Suomi käyttää 55€ kansalaista kohti ja on juuri käyttänyt 100 miljoona euroa tähän viimeisimpään muistomerkkiin kirjallisen perinnön kunniaksi. Tämä perintö juontaa juurensa Agricolaan ja hänen haluunsa edistää Raamatun lukemista suomeksi.

This Post Has 0 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Back To Top